Meillä ei ole vielä sisälämpömittaria, joten nyt ei pääse kertomaan mitään hrrrror-lukemia, mutta sanotaanko, että jos ulkona on 13 astetta lämpöä, ei sisätiloissa ihan kauhean paljon paranneta. Eikä parannuta, kuumehan se iski heti! Sitä on okusan kotosalla potenut nyt muutaman päivän, koleassa kotosalla.
Joten kuten tarkenee, jos pukee ylle pari villapaitaa, parit villasukat, nakkaa huovan syliin ja kädet teemukin ympärille. Välillä koko huonekin, no ei nyt sentään, osa siitä, lämpenee, jos raaskii huudattaa ilmastointilaitetta. Sen käyttö vain maksaa jonkun verran (vaikkakin ilmeisesti vähemmän kuin millaisia kauhukertomuksia olemme palelevien länkkäreiden sähkölaskuista lukeneet), ja pitäähän se ärsyttävää ääntä.
Mutta muihinkin vastatoimiin voi ryhtyä. Tällä viikolla kotimme rikastui näillä:
Tässä on Pluto päässyt köllöttelemään sähköisen lämpöhuovan alle. Huovassa kulkee sellaisia pieniä, lämpeneviä johtoja (tms.), ja lämpötilaa voi säädellä kaukosäätimellä. Parhaiten huopa tuntuu toimivan, kun sen alla todella on. Ollessaan ihan itsekseen vailla ihmistä (tai eläintä) huopa ei tunnu erityisen lämpimältä. Sen huono puoli on valtava nukan määrä.
Ja sitten, tadaa, sähköinen lämpömatto! Kätevä konetyöläiselle pöydän ja jalkojen alle. Kuvassa myös musta lammas -lammastossut, tosin matto lämmittää parhaiten, jos on ihan sukkasilleen vain.
Ja tässä todellinen kaunokainen, the Columbian Heater... Hehkuu ja haisee. Lämmittää ihan pienen alueen verran eli pitää kohdistaa suoraan ja lähietäisyydeltä, jos tahtoo hyötyä vehkeestä millään tavalla.
Näistäkin on iloa, tai siis ilman ei voi olla, ikinä. Okusanin tossut.
Lämmittävät nämäkin, mielen ainakin. Kynttilöitä. (ja Hello Kitty)
Ilmastointilaitteesta ei ole kuvaa, koska se on niin saakelin ruma ja kai nyt kaikki tietää, miltä se näyttää. Rumalta.
Sakepullo myös jäi kuvaamatta, mutta sen arvoa lämmitysbisneksissä ei suinkaan kannata aliarvioida!
Ja tätähän meillä ei ainakaan vielä ole, mutta ilmeisesti ällistyttävän monella japanilaisella on:
Eli kyseessä on kotatsu, tuo mainio japanilainen keksintö, pöytä, jonka pohjassa on lämmitystsydeemi, jonka päällä futon, jonka päällä pöytälevy. Pöydän äären sitten vain ja alaruumis lämpöisäksi. Japanilainen tuttuni Noriko kertoi, ettei ole oman kotatsunsa alta hetkeen poistunutkaan. Oma kotatsu olisi mukava asia, mutta aika kalliita keksintöjä ovat. Joten toistaiseksi pärjäilemme kotatsutta.
Tuolla on joku hauska kotatsueläinkin. Kawaii!
5 kommenttia:
Määkiikö nuo lammastossut? Mulla on melkein samanlaiset, enkä ollenkaan tajunnut että niistä lähtee ääntä ennen kuin kerran laitoin ne pesukoneeseen. Mies tuli silmät pyöreinä kylppäristä ja sanoi että meidän pesukone pitää ihan kummallista ääntä :D ja hetken hämmästelyn jälkeen tajuttiin, että ne tossut tosiaan määkii kun lampaan päätä painaa. Tosin toinen tohveli taisi hajota siinä pesussa, kun se lammas on mykkä, mutta toinen mäkättää reippaasti. :)
Heti piti rutistella lampaita joka kulmasta, mutta toistaiseksi ainakin haluavat antaa ymmärtää olevansa mykkiä. Tarkkailen tilannetta New Post -napin välittömässä läheisyydessä.
Pakko todeta taas kerran: kylmyys on fakta, paleleminen on mielentila... Ei vaan onhan se kurjaa hytistä ja kärsiä. Löytyykö sieltäpäin mitään glögiä muistuttavaa asiaa? Kuuman juoman sekaan sakea: tauottomassa pienessä pöhnässä kylmyys tuntunee vähemmän kurjalta.
Sakeglögiä, mikä liikeidea! Täältä ei tosin saa oikein mitään glögimäistä, paitsi tietysti punaviiniä! Ajattelimmekin joulun kynnyksellä testata oman glögin tekoa punaviinin ja mausteiden avulla. Koska onhan glögiä nyt SAATAVA!
Nestemäinen lämmitys on tähän mennessä tapahtunut vihreällä teellä - ja sillä sakella ihan sellaisenaan. Sakeahan voi myös lämmittää, tai riippuu sakesta. On sakeja, jotka pitää nimen omaan juodakin vain lämpimänä!
Mekin tahdotaan kotatsu :)
Lähetä kommentti