sunnuntai 5. lokakuuta 2008

Shuumatsu wa tanoshikatta desu. Eli kiva viikonloppu oli.

Eilen oli Akihabara-päivä, tänään Shinjuku-päivä. Ja aika lailla molemmat ovat / olivat myös kotipäiviä: eilinen lauantai-ilta kului kotoisasti ja rauhallisesti Rimakauhua ja rakkautta koneelta katsellen ja sadan jenin Lawsonin antimia nautiskellen, ja myös tänään koti on kutsunut, etenkin nyt, kun ulkona tiputtelee vettä. Alkava viikko onkin säätiedotusten mukaan sateinen, tosin on siellä vähäistä pilvisyyttäkin tiedossa, ja lämpöä 21-25 astetta eli eiköhän tässä pärjäillä.

Akihabarassa(kin) päädyimme Donki-kauppaan (kuvassa). Toki tutkailimme monimuotoista teknologiatarjontaakin ja suunnittelimme sähköisen lämpömaton/lämpötossujen/lämpöpeiton ostoa talveksi, mutta sitten alkoi yhtäkkisesti Donki-kaupan kutsuva, maaninen, raivoisa sävel soida. Ja sitähän ei voi vastustaa! Akihabaran Donki oli valtaisa, eri tavalla iso kuin Shinjukun. Mukaan lähtivät ainakin pöytälamppu ja pikkukaiuttimet, niin päästään antamaan naapurioopperalle vastaisku. Ja ihan varmasti muutakin lähti. Verkkarit. Super Mario -nessuja. Pitkiä polvisukkia.

Akihabarassa, kuten ihan kaikkialla muuallakin, nälkä iski. Söimme Coco's-nimisessä paikassa muun muassa tällaisen, joka oli tosi hyvää ja ihanan rasvaista (1300 kaloria). Oli mukava saada uusi ravintola(ketju) tuttujen listaan. Varmoja valintojahan ovat tähän mennessä ainakin Tengu, Kamadoka, Shakey's ja ToToTo. Tengussa olimmekin perjantaina juhlistamassa Yan-sanin ensimmäisen työviikon päätöstä. Oli meille uusi Tengu Shibuyassa. Suoritettu onkin jo usea Tengu ja usea Donki-kauppa!

Tänään aloitimme päivän Shinjukun kupeesta Takadanobabasta. Siellä piti olla paikallisella kierrätyskeskuksella polkupyörähuutokauppa tai vastaava. "Tai vastaava" oli osuvampi ilmaisu. Touhu oli jo alkanut ja olimme liian myöhässä, mutta seurasimme hetken menoa. Jokainen osanottaja oli valikoinut mielipyöränsä ja kun sen pyörän vuoro tuli, kaikki kiinnostuneet kutsuttiin pihamaalle "tuomarin" eteen. Sitten tapahtui jotakin puhumista, ja aina väkeä putosi pois. Ja lopuksi pöytään heitettiin legendaarisin arpajaismuoto: kivi, paperi, sakset! (Kuvassa juuri kyseinen skaba menossa.) Vauu! Kyllä ne pyörät jotain maksoivatkin, noin 45 euroa kappale, eivät siis ilmaisia sentään. Mutta hauska tapa! Ohitettiin myös toinen ihmispaljous kadulla, teinityttöjä tällä erää, kaikilla myös lappu kädessään. He olivat oikein pyntättyinä jonkun musiikkiopiston pihalla. Idols-karsinnat?? ;)

Yan-san jatkoi fillaribisneksissä ja minä suuntasin Shinjukuun. Voi juku kun oli muitakin samoissa suuntausaikeissa. Shinjuku suorastaan suhisi. Kuljeskelin päämäärättömästi massassa, katsastelin putiikkeja ja lopulta päädyin hervottoman isoon ostoskeskukseen, jossa oli kaiken muun ohella 7-kerroksinen Tokyu Hands. Kyseessähän on maan mainio, mutta hitusen kallis, tavarataloketju, josta löytyy kaikki mahdollinen. Vähän kuin Anttila mutta jotenkin ei nyt aivan Anttila kuitenkaan. Löytyi verhoja ja pääsi taas turhasta lompakon seteliroskasta eroon :)

Seuraavana operaationa onkin siis verhojen ripustus! Viimeinkin!

2 kommenttia:

Pauliina kirjoitti...

Kade-ja riemumielin luin tähänastiset merkintänne. Oioioi! Lisää lisää lisää! Ja kuvia kanssa! Kuvia torakoista - eihän moisia näillä leveysasteilla ole koskaan tullut nähneeksi!

Okusan kirjoitti...

Juu, ilman muuta tulossa on kuvia torakoista. Odotan suurella ilolla sitä, että pääsen oikein läheltä kameralla zoomailemaan, mieluiten kokonaista laumallista! ;)