perjantai 10. huhtikuuta 2009

Nattoa naamaan!

Olemme onnistuneet oleilemaan Japanissa yli puoli vuotta joutumatta kansallisherkku naton eli hapatettujen soijapapujen äärelle. Tai niin kuvittelimme. Todellisuudessa emme olleet edes ajatelleet koko nattoa - mutta sitähän on vähän joka puolella! Luulin, että se kaupoissa näkynyt mömmö on jotakin papuliha-asiaa.

Mutta perjantaina Takadanobaban eräässä izakayassa päätin tilata nattomakeja, viimeinkin. Ja heti kun makit saapuivat pöytään, hoksasin, että kas, tuo on tuota! Muistelin syöneeni Helsingissä nattomakeja, Kotossa tai jossain muussa japanilaisravintolassa, eikä muistikuva ollut kaamea.

Nyt se on. Sain nieltyä kaksi makia, sitten tuli totaalinen stoppi. Se oli AIVAN HIRVEÄÄ!! Koostumus oli kammottava, oli kuin oksennusta olisi niellyt. Nattohan venyy limarihmaisena, joten kun makin nosti lautaselta, sen perästä valui ihana rihma. Maku oli eltaantuneen, homehtuneen ja käyneen sekoitus. Kyseisen makin naton koostumus oli sellaista ryynimäistä, ei kovin isoja papuja.

Mutta monet sanovat, että ensimmäinen kerta on paha, vaan sitten alkaa helpottaa. Niinpä rohkea naton syö, ja kävin äsken ostamassa lisää nattoruokaa. Ostin nattomakirullan, joka sisältää myös kimchiä. Eli vähän huijausta pelissä. Ihan mielenterveyden takia.

Aion syödä rullan nyt. Eikun toimeen. Otan ensin kuvan.

Tässä nattopötkö on vielä viattoman näköinen kääreessään.


Tässä ei.


Haju: ellottava.
Koostumus: pötköstä valahtaa heti limarihmojen kera papukasa näppäimistölle. Tästä on hyvä jatkaa.
Ensimmäinen haukkaus: haukkausta on vaikea suorittaa loppuun, koska rihmat venyvät kuin juusto.
Maku: ei järkyttävä. Tulinen kimchi auttaa (vähän liikaa).
Toinen haukkaus: Kylmiä väreitä. Ei tämä hyvääkään ole. Norikuori on ihanan rapea ja kimchi on ihan hyvää, mutta se natto urkkii taustalla kamalan sivumakunsa kanssa.
Kolmas haukkaus: Kimchissä on joku kauhean pitkä ja natosta limainen kaali, jotka ei saa millään katki. Nattoa tulee suuhun liikaa. Natto ei ole vieläkään hyvää. (Ja minä kuitenkin pidän hapankaalista - paljon!)
Neljäs haukkaus: sitä ei tule. Testi on ohi.

Päälle reiluja kulauksia 100% Fruit Sparklingia.

Ei tuosta natosta voi kukaan tykätä! Olkoon terveellistä ja estäköön rauhassa aivoinfarkteja ja sydänkohtauksia. Otan ne mieluummin kuin syön lisää nattoa!

6 kommenttia:

suvi kirjoitti...

Oijoij, tuo viimeinen kuva saa kyllä himoitsemaan raivokkaasti tuota "ruokaa".
Tulee lähinnä mieleen klöntillinen jonkun öttiäisen munia lillumassa hyytelössä. Nams!

Persikka. kirjoitti...

Nattonaamat hei!

jos teillä on siellä videokameran tynkää niin voisitteko harkita kuvaavanne muutaman pätkän tänne ihmisten iloksi?

Laura kirjoitti...

Vaikka pavuista pidänkin, niin tuo on kieltämättä aika inhan näköstä.

suklaasydän / Suklaata ja Kahvia kirjoitti...

hah hah. Minä kyllä tykkään nattoosta mutta näyttäähän tuo aika epäilyttävältä. Kyllä siitä oppii pitämään jos tarpeeksi useasti maistelee ja se onkin aika koukuttavaa kunhan siihen makuun tottuu :)

Okusan kirjoitti...

Osaatko kertoa, montako kertaa sitä pitää maistaa, että alkaa tykätä, ja kuinka monta biirua pitää juoda ensin? ;)

Yan-san ei ole vielä uskaltanut kertaakaan kokeilla. Ties vaikka tykkäis!

TA-MIIT kirjoitti...

Tervetuloa maailman yrrrrrjöttävimpiin keittiöihin :D

Hehheh, muikea kulinaristinen kuvaus. Taidan jättää sen ansiosta tuon herkun kokeilematta tässä elämässä!