sunnuntai 12. huhtikuuta 2009

Ihana Inokashira!

Torstaina otin himasta hatkat, alle Tozai Linen ja suunnaksi Kichijoojin. Siellähän sijaitsee jo useamman kerran visiteerattu Inokashiran puisto, joka on aina yhtä mukava. Viimeksi olimme siellä aivan sakuran alkutahdeilla, eikä kukassa ollut kuin vasta pari puuta. Nyt meneillään olivat sakuran lopputahdit, eli kukkia oli puissa ja maassa, ja vedessä. Inokashirassa kivin asia onkin veden läheisyys.

Otin itselleni ja alustalleni loistopaikan aivan rannasta, auringosta ja 23 asteen hellivästä lämmöstä. Eväänä oli kermakaakaota, nori-onigiri (riisikolmio, jonka sisällä merilevää ja seesaminsiemeniä, nam!), sweet potato -pasteija, custard-piiras ja perunasalaattia (joka tosin sisälsi kinkkuyllärin, tuttu ja aina niin turvallinen perunasalaatti - EIH!).

Ihmisiä oli edelleen pipona, mutta oma paikkani oli rauhaisa. Kauempaa kuului kitarointia ja huuliharppuilua, ja oli oikein easy relailutunnelma. Vaikka japanin kirjat olivatkin mukana.



Emme ole vielä itse testanneet polkujoutsenta, mutta se on kyllä suorituslistalla! Vuokraus kustantaa 700 jeniä (tunnilta?), muut venhot ovat vähän edullisempia.



Joutsenen kyydissä on varmasti tunnelmaa!



Luulitte jo, että mukanani ei ollut lainkaan sakea. Mutta ähäs, olipa kumminkin! Jotta luku luistaisi.



Ilma oli toisinaan todellakin sakeana, putoilevista kirsikankukista nimittäin. Paras sade maailmassa on kirsikankukkasade!



Auringon aloittaessa laskuaan tein vielä kävelyn lammen ympäri.



Ihan kuin satumetsä!



Pariskuntia kuherteli siellä ja täällä. Eikä ihme.





Näillä on joku salapuskapiknik.



En sitten millään pysty kyllästymään kirsikankukkiin!





No eivät japanilaisetkaan!







Kookas karppi kelluu kirsikankukkain koristelemana.



John Lennon was there, too!



Ja loppuun vielä vähän äänitunnelmaa hanamifanittajien keskuudesta.

video

Ei kommentteja: