keskiviikko 11. helmikuuta 2009

Wasabipehmistä ja verisiä veitsiä

Helmikuu juoksee menojaan ja me myös. Joku aika sitten menomme suuntautui Ikebukuroon ja siellä Sunshine City -kompleksin Namca Namja Towniin ja erityisesti Ice Cream Cityyn! Namja Town on sellainen kummituspuisto, jossa pitäisi osata japania. Useimmilla oli kädessä jokin härveli, jonka mukaan he siellä pimeillä kujilla kulkivat, me lähinnä hortoilimme ympäriinsä, menimme vääristä ovista ja naureskelimme hermostuneina.

Siellä oli jotain vesialtaita, jonne katsoessa vastaan heijastuivat pikkulapsen kasvot. Kun kosketti eri asioihin, kuten suureen tynnyriin tai oveen, jonka takana näytti olevan iso lauma ulos tahtovia zombieita, alkoi kuulua kolkutusta ja mekkalaa. Pahin oli lasikoppi, jossa hahmo iski toista verisellä lihaveitsellä, ja kun työnsi käden reiästä sisään, tuntui siltä, että veitsi iskeytyy omaan käteen. Sisällä nimittäin oli joku heilahtava juttu, joka osui käteen samalla hetkellä, kun veitsi näytti iskeytyvän. Joo. Mutta lapsia kirmaili ees taas, ei siellä siis pelottavaa ollut millään muotoa. Yliampuvaa ja sekopäistä, kuten tavallisestikin :)

Hauskempi paikka oli Ice Cream City. Siellä vietimmekin pitkän tovin. Jäätelökaupungissa oli kojuja toisen perään ja makuja jos jonkinmoisia. Kuulemma kolmisensataa jädelajia.

Ensimmäinen testattavamme oli wasabipehmis!




Se oli oikeastaan ihan hyvää. Voisi syödä toistekin. Sai lievät wasabikiksit :)



Oli vaikea päättää, mitä sitten ottaisi. Jätskit olivat tosi täyttäviä ja isoja. Miksei ihminen voi syödä loputtomiin jäätelöä, kun sehän kuitenkin sulaa!?

Nero-kojusta olisi saanut myös mustaa Nero-jätskiä! Mitä sitten olikaan. Tuskin salmiakkia, tuskin lakuakaan, eli testaamatta jäi. Moni muukin ihana väri jäi testaamatta.




Koska valinta osui tähän:



Jätskiannos vohvelissa! Viehättävine lisukkeineen. Kyllä kelpasi.

Näillekin kelpasi.





Mutta nämä eivät kelvanneet, meille ainakaan.



Juustojäätelöä! Jaiks. Puodista, jossa oli purnukka poikineen, olisi saanut myös tomaattijäätelöä, maissijäätelöä, hernejäätelöä... Varmastikin ihan mitä tahansa jäätelöä. Nam?

Oi, tämä olisi ollut nam, mutta jono oli ihan överi. SuklaaputousLAUMA! Tavallisen ruskean lisäksi vaikka mitä makuja. Tuonne kun olisi päässyt kastamaan mansikan. Tai vaahtokarkin. Tosin siniseen suklaaseen en ehkä olisi kastanut.



Lopuksi menimme tänne, ja siksi meistä ei olekaan nyt hetkeen kuulunut mitään.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Epistä, minäkin haluan jäätelökaupunkiin!

Täällä Turussa ei ole kuin muutama jätskipaikka, ja niistäkin saa vain perisnteisiä makuja... tosin ehkä parempi niin, hernejäätelön jätän suosiolla teille...

Se sijaan voisin kyllä syödä esim. vaahtokarkkijäätelöä. Nam. Maha kasvaa jo ajatellessa... ; )

Anonyymi kirjoitti...

Mahtavaa. Ihana toi lähikuvan jätski!