sunnuntai 9. elokuuta 2009

Huippu yö!

Joskus tulee tunne, että täytyy päästä huipulle. Etenkin tunne tulee Tokiossa, jossa huippuja riittää - vaikkeikaan niin paljon kuin moni täälläkäymätön olettaa.

Meihin huippukaipuu iski Yan-sanin täyttäessä pyöreitä. Tai Okusaniin se taisi iskeä, sillä tämä ovelus salaa suunnitteli synttäriyllätyksen.

Alkupalaksi Yan johdatettiin Shinjuku Gyoeniin, tuohon kauniiseen puistoon, josta yllättäen löytyi joukko ystäviä sunnuntaibrunssilla! Mikä sattuma! Liityimme seuraan nauttimaan muun muassa tällaista perinteistä, vihreää synttärikakkua.



Kakun ja skumpattelun jälkeen Yan pääsi kahvilan viileyteen odottelemaan, kun Oku hääri omiaan jossain muualla. Eli hotelli Keio Plazan respassa ja huoneessa viemässä sinne hieman lahjoja.

Yan noudettiin ja kiidätettiin suoraa päätä hissiin! Lukema näytti:



Ja 39.:nnestä kerroksestahan löytyi Plaza Premier -huone egyptiläisin liinavaattein, luomukahvein, yukatoin sun muin. Ja tietysti panorama-näköalalla.





Ainakin tunti kului ihan vain ikkunalla istuskellen ja katsellen Shinjukun maisemia. Tähän väliin siis todettakoon, että aina Japanin reissuillamme olemme tyytyneet tulitikkurasian kokoisiin halpoihin ryokan-huoneisiin, joten tällainen pilvenpiirtäjähotellikokemus oli meille kummallekin todellakin ainutlaatuinen. Ihan olimme lost in translation - and in some Smirnoff Ice.





Hotellilla oli myös ulkouima-allas, jolla kulutimme tovin polskien. Tai Yan vain polski, sillä jälleen kerran tatuointi-kriminaalilta kiellettiin paljastautuminen kansainvälisen hotellin lähes autiolla altaalla. Onneksi aurinkoa sai sentään ottaa - pyyhe päällä... No, tärkeintä toki oli, että synttärikalu pääsi pulikoimaan.



Altaan jälkeen lähdimme iltakävelylle Shinjukuun. Olikin kaunis ilta.





Matka suuntautui uuteen izakaya-tuttavuuteen nimeltä En. Todella mukava paikka ja tunnelma, sekä oikein herkku ruoka.

Tofua tuli könttinä lootassa. Hyvää tofua hyvänä könttinä!



Otimme myös synttärisaket, hiroshimalaista tällä erää. Kauniissa pullossa saapui.



En löytyy osoitteesta Shinjuku Takano No. 2 Bldg. 7F, 3-30-11

Sitten lähdimme viihteen pariin. Okusan oli luvannut uhrautua pelaamaan kaikenlaisia pelihallipelejä, joten menimme soittamaan rumpuja sekä räiskimään viidakkohämähäkkejä palasiksi oikein olan takaa.

Samasta laitoksesta löytyi toki myös purikura-kerros, joten kävimme "purintokurabussa" ( = print club) kuvaamassa ja koristelemassa päivän tarrakuvaposeeraukset.



Sitten loppuillaksi takaisin hotellille nauttimaan ylellisestä ilmapiiristä, huoneen maisemista, kylvystä ja telkkarista. Ja kävimmepä vielä margaritoilla hotellin 45. kerroksen baarissa.



Yöstä kelpasi nauttia tässä 182cm:n King-pedissä.





Ja aamulla vielä pitkästä aikaa oikein kunnollinen buffet-aamiainen länsimaisine ja japanilaisine herkkuineen.

Huippu yö!

2 kommenttia:

Laura kirjoitti...

On tuo kyllä mahtavan näkönen hotelli (ja näköala).

Miten sitä tofua syötiin tosta köntsästä? Lusikallako vaan pisteltiin poskeen? Minkä kanssa?!

Okusan kirjoitti...

Lusikalla omalle lautaselle, päälle vähän suolaa ja soijakastiketta (tai dashi-kastiketta, mutta se on omaan makuuni liian kalaista) ja eiku kitaan.

Tuo oli muistaakseni oikein lähdeveteen valmistettua erityisen hyvää tofua, ja ihan sellaisenaanhan mä tofua kotonakin vedän. Izakaya-tyyliin tuolla ravintolassa tilattiin yhtä aikaa paljon erilaisia ruokia eli ei nyt koko köntsää sellaisenaan putkeen vedetty.

Erityisen hyvää oli myös esimerkiksi dried beancurd eli yuba täytettynä juustolla, nam!