sunnuntai 17. toukokuuta 2009

Hetkiä Hakonessa

Lähdimme viime viikolla viimeinkin saalistamaan Fuji-vuorta. Toistaiseksi vasta visuaalisesti - lenkillä pitää käydä vielä aika monta viikkoa, jotta Fujin suorittaminen eli sille kapuaminen ihan itsessään onnistuisi.

Yan-sanin vanhemmat olivat kylässä, joten olikin hyvä päästä hetkeksi pois Tokion kuhinasta. Hakoneen siis! Kyllä Hakonessakin toki kuhinaa riittää, kyseessä kun on yksi tokiolaisten suosituimmista turistikohteista, mutta kenties Golden Weekin lomien juuri ollessa ohi ja myös omasta varhaisesta ajoituksestamme johtuen aika kivuttomasti sujui.

Porhalsimme ensin Shinjukuun, josta Odakyu-linjan lipputiskiltä sai ostettua niin kutsutun Freepassin. Sen hankkiessaan säästää selkeää rahaa, mikäli aikoo reissata hieman enemmän Hakonessa. Kortilla saa myös alennuksia ravintoloista, museoista ja kylpylöistä.

Itse otimme vielä lisäpiljetin Romanssijunaan (Romance car), joka olikin mukava ja varsin vauhdikas juna. Ilman vaihtoja selvisimme matkasta Hakoneen noin 85 minuutissa.

Maisemat olivat lähiövoittoisia, kunnes viimein valkoinen uloke pomppasi esiin vuorten takaa!



Päästyämme Hakonen Yumote-asemalle vaihdoimme lennosta pikkujunalinjalle nimeltä Tozan. Täyttä oli, eikä istumapaikkaa löytynyt koko porukalle, mutta matka oli siedettävä puolen tunnin mittaisena. Maisemat olivat myös "siedettäviä" vehreine rinteineen ja pudotuksineen alas laaksoihin.



Pikkujuna päätyi tällaiseen pikkukylään, Goraan.



Siellä vaihdoimme uuteen jonoon: vuorossa oli cablecar.



Kaapelijuna kulki pitkin rinnettä ja oli varsin vaaraton.





Kyyti päättyi Sounzaniin, yhä ylemmäs, ja sieltä näkyi nättejä vihervuorimaisemia.



Sitten jälleen jonoon. Joka onneksi liikkui nopeasti. Vuorossa oli Hakone Ropeway eli astetta vaaranomaisempi vehje: ilmassa killuva koppi! Sugoi!



Kohta siellä!



Nyt siellä! Ja pian silmäin eessä avautui kirkas näkymä suoraan lumihuipulle! Vau!



Häkellyttävää maisemaa oli myös koppimme alapuolella. Kyseessä on muutama tuhat vuotta sitten posahtanut tulivuori, josta yhä hönkii lämpöistä höyryä ja kuumia suihkuja. Vulkaaninen maisema muistutti Marsia (jossa usein vierailemme) ja oli nimeltään Helvetinlaakso tai Suuri Kiehuva Laakso tai jotakin sellaista.





Jäimme pois köysiradasta Owakudanin pysäkillä ja pysähdyimme pällistelemään ja kuvailemaan.

Lisää Fuji-taidetta siis:





Alueen erikoisuus on tulivuorilähteessä keitetyt mustat munat. Eli Hello Kittykin oli puettu mustaksi munaksi.



Tässä alla niitä on säilykepussiversiona. Emme maistaneet tällä erää. Sanotaan, että jokainen syöty musta muna antaa 7 elinvuotta lisää. Toivottavasti munan syömättömyys ei vastaavasti vähennä!

Please eat at pease! opasti munakyltti.



Syötyämme munien sijasta nuudeli/raamen/curry-tyyppisen lounaan ravintolassa nousimme jälleen köysiradan kyytiin. Nyt suunta alaspäin.



Laskeuduimme Lake Ashille ja astuimme purteen. Kyseessä oli aika kitchi botski, ihan "oikea" merirosvolaiva!



Paatilla oli myös ihan "oikea" merirosvo! Tai joku. Tuo poika taitaa pelätä kyllä enemmän kuvaajaa.



Huhhahhei ja hiio-hoi, maata näkyvissä!



Toiseksi viimeinen kohteemme oli Hakone-Machi, josta ostimme pehmikset ja lähdimme sitten kävelylle viehättävään puistoon ja siitä Moto-Hakonea kohti muinaista seetripolkua pitkin. Jotkut puista olivat ihan val-ta-vi-a paksuudeltaan ja kaikki mittavia pituudeltaan. Ihana metsä!



Moto-Hakonesta hyppäsimme bussiin, joka oli jo valmiiksi täynnä, eli saimme seistä koko 25 minuutin matkan kiemuraisesta vuoristosta takaisin Tokion junan lähtöpaikalle. Oli kyllä upeita maisemia, kyllä niitä seistenkin tuijotteli.

Sitten romanssijunalla takaisin Shinjukuun ja lepäämään.

Meillä jäivät välistä nyt kaikki museot, kuten kiinnostava Hakone Open-Air Museum, sekä luonnonkylvyt, oikein aidot onsenit, joista Hakone on kuulu. Täytyy siis kenties joskus uusia reissu, vaikkakaan samanlaista turistikierrosta ei ehkä toistamiseen välitä tehdä. Mutta Hakonen ympäristössä voi myös trekkailla, eli kenties joskus yöksi ryokaniin, omin päin poluille vaeltelemaan, museoihin ja kuumaan kylpyyn!

Ei kommentteja: