Joulu Hokkaidolla Osa 1

Mietimme jo syksyllä, että täksi jouluksi pitää ehdottomasti päästä lumen keskelle. Pohdimme kaveriporukalla ensiksi Naganoa, mutta leudossa syksyssä eli epäilys, että josko "Alpeilla" onkaan vielä lunta joulun aikaan. Olisihan siellä ollut, kuten melkein kaikkialla maailmassa (paitsi Tokiossa), mutta hieno päätös oli kuitenkin lähteä Hokkaidon Nisekolle saakka! Olihan unelmissamme ollut toive pääsystä Hokkaidolle talviaikaan.

ANAn lentopaketti kuljetti meidän Annupurin hiihtokeskukseen, joka on yksi kolmesta Nisekon pääkeskuksesta. Niseko Village ja Hirafu ovat ne muut, mutta vaikka Annupuri oli ehdottomasti rauhallisin ja hiljaisin - tai kenties juuri siksi - viihdyimme paikassa mainiosti.

Matkalla Sapporosta Nisekolle sai jo ihastella aamupäivähämärän lumimaisemia:









Taukopaikka oli myös tunnelmallinen:



Hotellimme Northern Resort oli oikein kiva, huoneet lämpimät, sängyt hyvät ja hotellin oma onsen saunoineen ihastutti.



Buffet-ravintolan aamiainen oli runsas, ja hotellista löytyi kaksi ruokaravintolaa ja tunnelmallinen baari. Eipä ollut mitään valittamista - paitsi toki se perinteinen: kasvisruuan määrä oli minimaalinen... Jouluaattona menimme porukalla illallisbuffettiin, joka maksoi peräti 3700 jeniä per pää ilman juomia, ja eihän siellä ollut yhtäkään lämmintä kasvisruokavaihtoehtoa, ellei sellaiseksi laske höyrytettyä perunaa ja paria höyrytettyä parsakaalin palaa. Salaattianti oli sekin niukahko, mutta onneksi juustoja, leipiä ja jälkkäreitä piisasi. Okusan keskittyikin jälkiruokien nauttimiseen koko Nisekon ajan, kuumia kaakaoita myöten!

Hotellimme ravintoloineen noudatteli skandinaavista muotoiluperinnettä:



Aamiaisella saipi nautiskella muun muassa tällaista:







Illallisella vaikkapa näitä:

Eturuoaksi


Jälkkäriksi

Baari ja sen takkanäkymät:



Ikkunasta aukesi talven ihmemaa.





Heti hotellin ovien ulkopuolelta saattoi suksia mäkeen, jonka juurta koristivat valopuut ja hissien luona moniväriset lumilyhdyt.



Päivät kuluivat sukkelasti rinteissä, joista Yan kertoo myöhemmin lisää, välillä pulahdimme onseniin, ja illan tullen yleensä menimme porukalla syömään ja istumaan iltaa hotellibaariin - josta sai myös miltei glögimäistä hotto wainua! Osa jengistä kävi myös kylässä Hirafussa, mutta pääasiassa, laskettelua lukuun ottamatta, pysyttelimme oman hotellin alueella perusasioihin (kylpeminen, syöminen, juominen, nukkuminen) keskittyen. Jouluunhan kuuluukin mahdollisimman rauhallinen oleskelu! Hotelli oli varaustilanteen mukaan täynnä, mutta tunnelma oli silti hyvin seesteinen, toisinaan jopa autio. Ulkomaalaisia oli jonkun verran, mutta pääaussikeskittymät taisivat sijaita vilkkaammassa Hirafun kylässä.

Oma hotellimme oli satsannut jouluun muun muassa näin:





Ravintolassa vilahti tosiaan myös joulupukki - tai itse asiassa kaksi, yhtä aikaa...

Niseko oli todellinen winter wonderland, enkä muista hetkeen, ehkä ikinä, nähneeni niin paljon lunta ja niin isoja lumikinoksia, kuin teiden varsilla pienen kävelyretken tehdessäni. Lunta tuli melkein joka päivä vielä kasoittain lisää. Jääpuikot olivat oikeita taideteoksia:



Lauantaina suuntasimme jälleen bussilla Sapporoon ja lentokentälle. Heippa hepat ja Niseko!





Lentokentällä koimme matkan ensimmäiset vastoinkäymiset. Tai tavallaan emme. Kentällä oli meneillään japanilaisittain kauhea kaaos eli hyvin hillittyä, mutta epätietoisuuden leimaamaa jonotusta, sillä iso osa lennoista oli aamupäiväisen lumimyräkän vuoksi peruttu. Koneet Tokiosta eivät olleet suurimmaksi osaksi ollenkaan saapuneet Hokkaidolle, joten eivät ne sitten olleet lähtemässäkään.

Yksi pariskunta porukastamme teki pikapäätöksen ja siirsi paluulentonsa viikolla eteenpäin - koska se oli nyt mahdollista ilman lisäkuluja - ja palasi Nisekolle! Me muut jäimme syömään sushia ja valmistautumaan hotelliyöhön Sapporossa. Mutta kuinka ollakaan, tunnin päästä selvisi, että juuri meidän koneemme olikin paikalla ja lähtövalmiina, tosin 3h myöhässä. Loppuaika kentällä kului erilaisissa jonoissa, mutta kuitenkin suhteellisen kivuttomasti. Säälitti erään toisen Tokion lennon porukka, joka 5 tunnin odotuksen jälkeen viimein pääsi lähtöselvitykseen ja portille - jolla tuli kuulutus, että lento on sittenkin kokonaan peruttu. Odotimme itse samaa kuulutusta, mutta lykky oli tykönä ja pääsimme matkaan. Hanedaan laskeuduimme klo 01.20, ja ANA lahjoitti jokaiselle matkustajalle 5000 jeniä sisältävän taksirahakuoren! Viimeinen jonotus taksijonossa, ja lopulta pääsimme huristelulle läpi öisen Tokion. Rahakin juuri ja juuri riitti kotiin tai paremminkin 100 jenin Lawsonin ovelle saakka.