sunnuntai 18. lokakuuta 2009

Biiru-automaatti keskellä kirkasta päivää

Tänään tapahtui jotain melko tyypillistä: olin lueskellut netistä erinäisistä ramen-paikoista, tehnyt valintani missä haluaisin syödä, tarkistanut paikan aukioloajat ja fillaroinut ravintolalle. Mutta vain huomatakseni, että ravintolan metalliset liukuovet ovat alhaalla. Tätä tuntuu tapahtuvan Tokiossa melko usein. Eivätpä riitä yhden käden sormet, kun alkaa laskea monestiko meillä Okusanin kanssa ovat suunnitelmat menneet vastaavalla tavalla myttyyn.

Pyöräretki Wasedaan ei ollut kuitenkaan turha, sillä löysin alkuperäisen ravintolavalintani kadulta hyvää ramenia. Päivän ei-niin-tyypillinen tapahtuma oli erään vanhan tuttavuuden kohtaaminen melkein parin vuoden tauon jälkeen: Wasedassa vilkkaan kadun varressa seisoskeli ihan ehta biiru-automaatti! Ja totta kai otin siitä valokuvan:



Muistan, kuinka hämmästelimme ensimmäisellä Japanin matkallamme joka puolella olevia olutautomaatteja. Automaatit möivät olutta jokaiselle, joka kykeni syöttämään rahat sisään ja painamaan oluen valintaan käytettävää painiketta. Alaikäisille myynnin esti vain alaikäisten oma moraali. Joka oli tässä asiassa, kuten arvata saattaa, hyvin löyhä. Niinpä vuoden 2008 keväällä automaatit olivat täysin kadonneet Tokion kaduilta. Sinänsä aika hämmentävää, että kuinkahan paljon noita automaatteja on ollut 1990-luvun lopulla, sillä törmäsin artikkeliin vuodelta 2000, jossa jo kerrottiin automaattien kiellosta.

Viimeisen vuoden aikana muistan nähneeni automaatteja vain kylpypaikkojen ja hotellien auloissa. Eli yksityistiloissa, joissa automaattien käyttöä valvotaan. Lisäksi kohtasimme yhden tyhjänä hylätyn masiinan jossain Minowabashin sivukujilla, kun teimme joulupäivänä ratikkamatkan Toden Arakawa -linjan (Tokion ainoa jäljellä oleva ratikkalinja) päästä päähän.

Tänään tapaamaani automaattiin liittyi sellainen erikoisuus, että automaatissa näytillä olevat tölkit oli jo korkattu!



Aika hassua on se, että kun yleensä aamuisin näkee ihmisiä puunaamassa limu- ja tupakka-automaatteja, niin tämä automaatti esitteli korkattuja ja pölyttyneitä oluttölkkejä. No, olutautomaatit ovat nykyisin niin harvinaisia, ettei taida olla tarvetta kilpailla asiakkaiden kolikoista hohtamalla kirkkaana ja soittelemalla tarttuvia mainosmelodioita. Automaatin täyttäjä onkin varmaan ajatellut, että turha antaa hyvän oluen pilaantua auringonpaisteessa.

Joka tapauksessa, kolikot sisään, painallus napista ja automaatti tipautti kylmän, tämän vuoden elokuussa tölkitetyn Asahin kouraan. Keskellä katua Wasedassa. Eikä vieressä edes sijainnut mitään sellaista liikettä, joka olisi saattanut olla "automaatin valvoja". No, lähistöllä on Wasedan yliopisto, joten kaupan luulisi käyvän automaatilla vilkkaana. Japanissa nimittäin alkoholia saa ostaa ja nautiskella vain 20 vuotta täyttäneet, joten ainakin osalle parin ensimmäisen vuoden vuoden opiskelijoista automaatin palveluiden luulisi kelpaavan.

Jos joku tietää syyn sille, miksi näitä biiruautomaatteja siltikin yhä, satunnaisesti jossain on, vaikka ne on kielletty, saa tietonsa tänne jakaa!

4 kommenttia:

Janne kirjoitti...

Suomeen noita ihanuuksia ei voisi edes harkita hankittavaksi.

Sen estää paitsi monessa mielessä varsin älyvapaat alkoholilakimme, kuin myös ihan puhtaasti se, että suomalaiselle tuollainen on sama, kuin ampuisi tykillä varpusparvea.

Yan-san kirjoitti...

Hahaa, olisi "tavallaan" hauska seurata miten tuollainen masiina selviytyisi Suomessa. Skenaario olisi ehkäpä tällainen:

Ensimmäisinä päivinä joku tägäisi ja tarroittaisi automaatin kyljet.

Ensimmäisen perjantai-illan myöhäistunteina se varmaan potkittaisi ja hakattaisi rikki, ja kaikki oluet vohkittaisi jonnekin jatkojuomiksi.

Seuraaavana maanantaina automaatin raato kärrättäisi kaatopaikalle.

Ilpo kirjoitti...

Nyt kun biirut on nautittu, niin kait olet jo käyny whopperia maistamassa...
http://www.electronista.com/articles/09/10/21/microsoft.promos.win.7.with.bk.deal/

Yan-san kirjoitti...

Enpä ole, ainakaan vielä. Näköjään 28. päivään asti olisi aikaa mennä johonkin kunkkuun. Ja kunkkuja on aika harvassa, enkä ole itse asiassa ikinä sellaisessa käynyt, että olisi melkeinpä sellainen asiasta tehden tehtävä reissu. No, jos löydän jostain kolme kaveria, niin kai me tuollainen voitaisi käydä yhdessä syömässä :D