Sinuiksi Shimokitazawan kanssa

Lauantai-illalle suunnittelemani keikka peruuntui, joten jouduin kiireesti suunnittelemaan miten käyttäisinkään vapaapäivän. Yhtenä vaihtoehtona mielessä kävi iso sähköenergiamuseo, johon on ilmainen sisäänpääsy. Ja voipa siellä nähdä peräti ydinreaktorin. Tarkastellessani museon sijaintia iski jarrut pahasti päälle, koska museo sijaitseekin Shibuyassa. Eihän Shibuyassa mitään vikaa ole, mutta nyt tuli sellainen olo, että olisi mukava mennä jonnekin uuteen paikkaan. Aikani mietittyäni totesin, että Shimokitazawa voisi olla oiva kohde tutustumiselle, koska sinne pääsee kätevästi Shinjukusta Odakyu Odawara Linella.

Kuljettuani Shimokitazawan asemalta n. 500 metriä olin ehtinyt jo käydä kahdessa levy- ja yhdessä kirjakaupassa. Koko paikka tuntuu pieneltä hippikaupungilta, jossa on vanhan ajan tuntua, taidetta, kulttuuria ja hyvin rento tunnelma. Shinjukun kiireinen hälinä katoaa yhdessä hujauksessa, kun astuu ulos junasta. Vanhan ajan tunnelmaa kuvastaa hyvin Kuvassa näkyvä Commodore Amiga -kyltti. Ai miksi? Commodore meni konkurssiin jo vuonna 1994.

Levykauppoja tuntuikin riittävän. Kävin laskujeni mukaan seitsemässä ja oli kova työ pidätellä itseään, että tuli ostettua vain kaksi levyä. Mielenkiintoista, että viidessä kaupassa oli oma hylly mm. noise/avantgardelle. Suomessa taitaa olla vain muutama putiikki, joista edes löytyy noiseksi luokiteltavaa tavaraa. Parissa liikkeessä silmään pisti sellainen ominaisuus, että hyllyissä erilaisia genrelajitteluja on vaikka millä mitalla ja välillä onkin melkoista arpapeliä, että mistä päin liikettä kiinnostavan artistin levyt löytyvät. Esim. Envyn levyjä löytyi vaatimattomasti neljältä eri osastolta. No, onpahan ainakin tekemistä kaikille kymmenelle myyjälle, kun mietitään, että mihin kaikille osastoille tämän artistin levyt sopisivatkaan. Suomalaista levyistä vastaan tuli mm. Reverend Bizarre/Kuolema-split. Lisäksi tunnetuimmat perushevit odottivat ostajia.

Levykaupoista mielenkiintoisin oli ihan aseman lähellä sijaitseva vinyylikauppa. Sisäänkäyntiä on mahdoton missata, joten rohkeasti vain portaat ylös ja penkomaan. Levyjä oli ihan tuhottoman paljon ja pläräillessä kuluikin hyvä tovi. Kaikenlaista eurooppalaista ja amerikkalaista progea 1970-luvulta tuntui pursuavan laatikoista ja vieläpä kohtuulliseen hintaan. 500 jenin alennuslaarissa lojui hyväkuntoista Iron Maidenia, Metallicaa, Saxonia ja David Hasselhoffia. Ja japanipainosten laatu tiedetään.

Kaikenlaisia käytettyjen ja vintage-vaatteiden kauppoja on myös paljon. Eräs liike huvitti, kun aluksi katselin, että siellä on jotain kansitakilta näyttäviä juttuja, sitten silmään osui ihan perus flanellipaitaa, kohta huomio kiinnittyi puvuntakkeihin, niistä niittivöihin ja viimeisenä GG Allin -paitaan. Katselin ihan mielenkiinnosta käytettyjä prätkätakkeja ja pientä ihmetystä aiheutti hyvin kulunut takki, jolla oli hintaa 57000 jeniä. Muut takit ympärillä olivat kuitenkin noin 15000 jenin hintaisia. Syykin selvisi, koska takin merkiksi paljastui Harley-Davidson. Aika hyvä hinta (myyjän kannalta) niin kuluneella (vai kulutetulla) takilla.

Erääseen vaateliikkeeseen menin katselemaan paitoja ja tulin sieltä ulos muovisen lätkän kanssa, jonka voisin vaihtaa puolen tunnin kuluttua uusiin juuri lyhennettyihin farkkuihin. Myyjä tuli todella taitavasti ehdottamaan, että tuolla voit sovittaa ja tiedusteli mikä kokosi onkaan. Kun sopertelin vähän numeroita, niin hän jo vetäisi housut siitä kohdasta hyllyä, jota olin hetken aikaa tutkiskellut. No, housut olivat juuri sellaiset jotka olinkin ajatellut joskus ostavani. Hyvä kauppanainen joka tapauksessa. Ja sainpahan odotellessani hyvän syyn käydä currypäivällisellä.

Ikkunaostoksilla ollessani näin niin veikeitä japanilaisia joulukakkuja, että jossakin vaiheessa oli pakko kaivaa kamera laukusta ja ottaa kuva. Kuten Okusan ehtikin sanomaan, niin kakkuja tuntuu olevan nyt tarjolla ihan joka paikassa. Paikallinen Kate Coffee tarjoili miellyttävän lämmintä kynttilätunnelmaa ja toistaiseksi parasta kahvia, jota olen tämän syksyn aikana japanissa juonut (Sapporossa join keväällä ainakin yhtä hyvää). He jauhoivat pavut ennen kahvin valmistusta ja nämä pavut olivat ilmeisestikin paahdettu heidän toiveidensa mukaisesti. Kaikista tummin paahto maistui suorastaan herkulliselta.

Erään putiikin valikoimasta jäi mieleen Survival Mask -niminen tuote. Pakkauksen mukaan tämä naamari auttaa selviytymään päivittäisessä elämässä. Toistaiseksi olen kyllä tullut hyvin toimeen ilmankin tätä aavistuksen kaasunaamaria muistuttavaa kapistusta. Vaan mistä sitä tietää mitä kaikkea tämä suurkaupungin ilma tekee elinaikaennusteelle. Liikkeen muu tarjonta koostui mm. hampusta tehdyistä vaatteista, tupakointivälineistä, Grateful Dead -tavaroista. Olipa Shimokitazawassa ihan hamppuravintolakin, jonka valikoimassa oli hamppuruokien lisäksi hamppuolutta.



Viimeisenä tarkistin vielä SHELTER-klubin edustan, mutta siellä ei vaikuttanut olevan luvassa mitään kiinnostavaa. Toivottavasti jossakin vaiheessa ehtisin käydä sielläkin keikkatunnelmissa, koska paikkaa on kehuttu oikein hyväksi.