Ei kurise masu kurisumasuna!

Sellaiset sapuskat ollaan nimittäin napaan vedetty. Okusan eli minä saavuin Suomesta eilen ja mukanani matkasi niin ruisleipää, juustoa, torttuja, pipareita kuin soijajuttuja ja glögiäkin! Yan-san oli tänään, jouluaattona, ihan normaalisti töissä ja palasi 7 aikoihin illalla. Sitten alkoivat meidän aattomeiningit. Mutta päivällä kävin kaupungilla ja näin muun muassa tällaista:

Tänään oli aika lailla vikat hetket myydä (ja ostaa) joulukakkuja, koska heti joulun jälkeen ne ajatellaan vanhentuneiksi ja kamaliksi. Aika samaan kategoriaan (kuulemma) ajatellaan naimattomat naiset, joilla ei ole heilaa jouluaattoiltana. Old Christmas cakes. Jouluaattohan on treffi-illoista vuoden ykkönen täällä Japanissa!



Kakkuja myytiin myös kaduilla joka puolella, ja niin minäkin sorruin yhteen joulukakkuun, Japanissa kun ollaan! Mutta en ostanut sitä näiltä vaivautuneen näköisiltä tyttösiltä.


Hello Kitty -kauppakin juhli joulua.


Tokyu Handsissa oli kunnon jouluhulina krääsineen. Muun muassa joka hetkeen oikea asu!


Ottaako joulun valoksi pukin, lumiukon, Mikin - vai, hmm, humanoidin??


Kuusenkin saisi, ainakin mahdollisimman muovisen, krääsäisen ja muotoillun.


Vaikka ulkona oli maksimissaan 7 astetta, oli tokiottarien tyyli ennallaan, tietysti. Siis reisiä.


Näillä typyköillä oli joulumieli (ja reidet):


Jouluruuan ykköskohteessa riitti jonoa, vaikka tähän aikaan päivästä olikin vielä rauhallisempaa. Hyvin toimii markkinavoima. Kun Yan-san tuli töistä, olivat jonot jo kuulemma melkoiset. Että kaikki varmasti saavat paistetut kanansa. Moni oli jo tilannut etukäteen omansa. (Reisiäkin näkyy, kanankoipien lomassa.)


Koska joulu on tosiaankin pyhitetty treffeille, liikkeellä oli ennätysmäärä pariskuntia (reisineen). Jonot leffateattereihin olivat erityisen pitkät.


Pelihalleissa vilisi, tonttujakin.


Ja kahvilasta löytyi ihan oikea joulutorttu! Tai jollekin oikea. Sisällä oli rusinamössöä ja päällä pistaasipähkinää. Parempaa oli aivan ihana Camembert-piiras! Seurana hotto cocoaa.


Kun muillakin on, niin meille siis kans! Se joulukakku. Moni kakunkuori päältä kaunis.


Moni kakkukin!

Tai onkohan "kaunis" ihan oikea sana. Kakun päältä löytyi kuusta, joulukrassia, joulutähteä, pukkia, mökkiä, ötökkää, kynttilää ja mitä vielä. Sisältö on yhä testaamatta, sillä kuka pystyy tekemään ensimmäisen veitsen viillon??

Kun kakut ja muut pakolliset oli shopattu ja ihmisistä (ja reisistä) saatu yliannostus, olikin hyvä touhuilla kotona joulua. Eli koristella joulupeili ja kasata sen alle mystisesti jostakin ilmaantuneet lukuisat paketit. Sekä valmistaa ruuaksi porkkana-riisi-kermamössöä (=porkkanalaatikkoa), perunamuusia soijasuikalekastikkeella sekä niin kutsuttua bataattimuusia, joka ei bataattia ollut ilmeisesti nähnytkään. Luulin, että ostin bataatin. Ihan sen näköinen. Mutta ei se muusi bataatille maistunut eikä ollut oikean väristäkään. Mikä lie muu makea peruna sitten olikaan. Maku oli enemmänkin lanttulaatikkomainen - no mikäs siinä! Mahat täytyivät tehokkaasti ei-bataattimuusillakin.

Ja sitten availtiin lahjoja. Ja sitten jouluaatto oli ohi. Teillä Suomessa pukki on tuskin kolkuttanutkaan ovelle, eli jatkakaahan jännäämistä! Huomenna Yan-sanilla on itse anottu lomapäivä, joten keksimme jotakin joulukivaa ja toivottavasti kakkuamme myös.



Meri Kurisumasu!