Meillä on pian paha futon-ongelma edessä, nimittäin asunnossamme (tai sen ulkopuolella lähinnä) ei ole mitään paikkaa futonien kuivattamiseksi päivisin. Ovat ne pystyssä seinää vasten (sisällä) silloin kun niillä ei nukuta, mutta se ei riittäne. Oku tässä unelmoi sängyn ostamisesta, viimeinkin... Nykyiset futonit eivät nimittäin kauaa enää riitä, sen verran litteiltä tuntuvat. Ja olis se sänky muutenkin ihana yhdeksän kuukauden patjalla nukkumisen jälkeen! Muistakaamme siis, että Japanissa "futon" ei ole sama asia kuin "futon" Suomessa: kallis luksuspatja. Täällä futon on ihan vaan litteähkö patja ilman minkäänlaista hohtoa.
Mutta, viikonloppuna tosiaan juhlittiin siis juhannusta, myös täällä päin palloa! Perjantaina olimme ihan kotosalla vain, näissä merkeissä:
Eli tapaksia ja sangriaa. Tapakset: patonkipaloja valkosipuli-oliivi-juustokuorrutuksella, marinoituja sieniä ja papuja, sinihomejuusto-soijarouhe-pikkupihvejä ja perunamunakasta. Sangriasta tuli kenties parasta ikinä, täkäläinen Mitsuya Cider sopii siihen tosi hyvin! Alle tonnijenisellä viinilläkin mentiin, mutta sangriana oishii!
Lisukkeeksi Okinawan makua: awamoria! Kelpasi mainosti sangrian lisämausteeksi (ehkä siitä juuri siksi tuli niin hyvää)!
Lauantaina sää oli mitä ihanin, vaikka nyt onkin paljon sadellut, eli tuuria matkassa. Suomalaisten isot kesäjuhlat sijaitsivat Heiwajiman puistossa muutama kilsa Shinagawasta jonnekin, ihan mukava alue tekosaarilla hauskan Monorail-matkan päässä. Ohjelmassa oli grillausta, telttasaunaa, bändi ja tietysti kaikenlaista rupattelua. Kokkokin piti olla, mutta taisi siinä tuoksinnassa tyystin unohtua. Tosin tuskin puutakaan paljon oli jäljellä saunoittelun jälkeen.
Yllättävän paljon täällä asustaa suomijengiä. Lapsiakin oli vaikka kuinka paljon. Japanilaisia vaimoja ja tyttöystäviä myös lukuisia, miehiä vähemmän. Itse asiassa neljä kappaletta: kaksi poikaystävää ja kaksi hupaisaa vanhempaa miekkosta, jotka osasivat suomea! Olivat käyneet aikoinaan Suomessa paljonkin, ilmeisesti jotain ortodoksikirkkoon liittyviä henkilöitä, vai mitenhän se meni. Pappeja?
Ruokalistalla oli kulla mitäkin, meillä grillinyyttejä ja makkaroita. Osa makkaroista tosin hämärän siimeksessä katosi parempiin suihin luvatta, mutta sattuuhan sitä.
Tässä grillaillaan.
Tässä ahmitaan.
Tässä hypätään narua.
Tässä telttasaunotaan (sumennetusti). (Yan-sanin mukaan huippulöylyt!)
Tässä telttasaunotaan yöllä (yhä sumennetummin).
Ja tässä nostatetaan juhlatunnelmaa yleisössä perisuomalaisin rytmein eli esimerkiksi Leevi & The Leavingsien rytmit kaikuivat lujaa yöllisessä yössä.
Kaiken kaikkiaan leppoisaa menoa ja mukavaa tutustumista uusiin ihmisiin. Vaikka osa poistuu ja mielen valtaa haikeus, tulee uusia aina tilalle. Se on tämän ulkomailla asumisen suru ja rikkaus.
Ja nyt sitä todellista keskikesää odottelemaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti