Supersairaanhoitoa

Iski intensiivinen kurkkukipu, joka seitsemäntenä yönään äityi niin kurittomaksi, että uneton yö kääntyi aamuun sekä puhelinsoittoon Sanno Hospitalille. Yan-san on käynyt allergian takia jo muutamaankin otteeseen Sanno-hoidossa, mutta meikäoku on toistaiseksi selvinnyt lääkärittä. Olipa siis kiinnostava japanilainen sairaalakokemus tänään ohjelmassa!

Puhelimessa selvisi, ettei puhelinta tarvita, vaan voin vain painella paikan päälle. Paikan päällä, hienoa hotellia muistuttavassa salissa (flyygeli ja kaikki!) infotiskin tätyli yritti, että tänään juuri ei kurkkuosasto olekaan auki. Mutta kun kerroin juuri soittaneeni reitin ihan selväksi, täti kutsui paikalle tulkin, ja sitten asia olikin ihan selvä. Rekisteröin itselleni Sanno Hospitalin kiiltelevän asiakaskortin ja tulin ohjatuksi kakkoskerroksen jollekin vaikean nimiselle osastolle. Vaikka tulkki ja tätyli olivat väittäneet, että kestää aikaa, koska minulla ei ollut appointmentia, ei ajan kesto lopulta ollut kuin vajaa 10 minuuttia. Lääkäri oli mukava miekkonen, jonka englanti oli niin moitteetonta, etten itse ymmärtänyt sen hienoudesta puoliakaan. Ainakaan en ymmärtänyt limaklimpin medikaalista nimekettä. Lekuri kurkkasi kurkun, totesi, ettei pahakaan, kurkkasi kurkun syvemmältä, eikä pahakaan sielläkään. Kurkkasi korvat ja kehui täydellisiksi. Sitten määräsi lääkkeet: tätä 1 kappale 3 kertaa päivässä, tätä 1 kappale 2 kertaa päivässä, tätä 2 kappaletta 3 kertaa päivässä, näitä tippoja kolmesti päivässä, näitä yskänlääketabletteja maksimissaan 8 päivässä ja painkillerit päälle, jos pahalta tuntuu. Koko lystiä 7 päivää, onegaishimasu.

Lääkärikäynti oli ohitse noin viidessä minuutissa, minkä jälkeen pääsin hoitajan kanssa hengittämään letkusta lääkehöyryä keuhkoihini noin minuutin ajan. Eksoottista. Tuli vähän mieleen Shimokitazawan vesipiippu, mutta tämä versio ei aiheuttanut huimausta.

Sitten numerolapun kanssa takaisin alakerran hotellisaliin ja maksamaan koko huvittelu, myös lääkkeet saman tien. Vain 2000 jeniä (noin 17e), halpaa! Tämän jälkeen toisen lapun kera viereiselle apteekkitiskille, jolla määrätyt lääkkeet siististi pusseihin niputettuina ja ohjeistettuina jo olivat odottamassa. Voisiko sairastaminen olla enää helpompaa ja organisoidumpaa?

No voisi kai, koska nyt sitten pitäisi muistaa ottaa ne 11 tablettia päivässä oikeaan aikaan koko viikon ajan ja silmätipat päälle!