Työllisiä tuoksuja

Viime viikolla työpaikalla viereeni istutettin leidi, joka hoitaa sopimusasioita. Hänen hiuksensa ovat aina nutturalla, vaatteet selkeästi muiden vaatteita kalliimpia, on iPhone (melko kallis Japanissa), on hoikka, puhuu lapsen äänellä (kuten hienoilla naisilla on Japanissa tapana) ja sipsuttelee aina korkkareilla. Hänen perusilmeensä on kireä, mutta keskusteltaessa hän on ihan ystävällinen.

Jokakeväiset allergiaoireet alkoivat pari viikkoa sitten, mutta toistaiseksi kevät on sujunut ihan hyvin Suomesta tuotujen allergialääkkeiden avulla. Tänäänkin aamu meni töissä allergian osalta aivan oireetta, mutta tämän vierustoverin istuttua klo 11 paikalleen on päivä edennyt nihkeämmin. Hän nimittäin käyttää todella voimakasta hajuvettä! Henki on koko ajan vähän salpautunut, sieraimia kirvelee ja silmät kutisevat. Lounastauolla oireet hävisivät, vaikka menimme ulos siitepölyjen keskelle. Oireet palasivat, kun istuin taas paikalleni.

Työkaverit olivatkin maininneet jo paria päivää aiemmin naisen hajuvedestä, mutta itse huomasin haittavaikutukset vasta tänään. Lounastaolla mainitsinkin, että mitenhän näistä haittavaikutuksista pääsisi eroon. Se ei itse asiassa olekaan ihan helppoa. Yrityksen hierarkiassa nainen on minun yläpuolellani. Ohje olikin, että voisin mainita ongelmasta esimiehelleni, jos hän keksisi jotain.

Samalla kuulin mielenkiintoisen tarinan aiheesta. Eräs aiempi työntekijä oli haissut kesäaikaan häiritsevän voimakkaasti hielle. Tästä ei tietenkään kukaan ollut voinut mainita hänelle itselleen, joten asiasta oli keskusteltu esimiehen kanssa. Hänkään ei ollut voinut puhua asiasta haisulille, koska olisihan se (enkä) pikkumaista ja (ainakin) nöyryyttävää tämän hikoilijan kannalta. Toimistossa kuitenkin oltiin juuri sopivasti tekemässä viikkoa myöhemmin paikkojen järjestelyjä, joten esimies oli keksinyt, että sijoitetaan testipiste (jossa on mm. muutama iso plasma-tv) tähän ja hajuherne istumaan tuonne testipisteen toiselle puolelle.

Näin tehtiinkin, ja aiempien vierustovereiden ei tarvinut kärsiä enää hajuhaitoista. Hikimies oli vähän ihmetellyt uutta järjestelyä, että miksi hänen paikkansa sijoitettiin laitaan, mutta ilmeisesti hänelle itselleen sijoittelun syy ei koskaan selvinnyt. Ehkäpä sosiaalisen kehittymisen kannalta harmillisesti.

No, katsellaan. Kevät on jo pitkällä, joten allergiat eivät toivottavasti enää vaivaa kauaa. Terveisiä kaikille lumisateiseen Suomeen täältä 24-asteisesta Tokiosta!

Maanväristysuutisia

On taas ilmoja pielly ja maata järisyttäny. Tämä kotitalomme on tarkka, maanjäristyksen huomaa aina. Useimmiten tosin maa ei varsinaisesti järise vaan värisee. Viime aamuyönä klo 4.59 järähti ihan Tokion rajojen sisäpuolella. Aiemmin huomattavat järistykset (siis itse huomaamamme) meidän aikanamme ovat tapahtuneet jossakin muualla kuin Tokio-to:ssa. Tuo aamuyön järäys oli vain 3.8 richteriä ja tapahtui 30 kilometrin syvyydessä. Olin just käynyt vessassa eli olin sattumoisin hereillä, kun seinät rysähtivät kuuluvasti. Eikun unta palloon taas :)

Meidän maanjäristysreppumme sisältö on hyvin vaillinainen. Pitäisi täydennellä. Siellä ei esimerkiksi ole ensiapuvälineistönä muuta kuin laastaria! Eikä siellä ole mitään lämpimiä vaatteita.

Ikebukuron Life Safety Learning Center on vielä käymättä. Siellä saisi kokea simuloituna vähän isomman maantäräyksen ja paljon muuta. Se on vieläpä ilmaista "lystiä", tosin kaikki on japaniksi. Voisi olla silti hyvä juttu kokea. Eräs päivä katsoin kotikuntamme city officen sivuilta videon maanjäristyksistä. Siinä oli kuvamatskua Koben vuoden 1995 isosta maanjäristyksestä ja sitten kuvin kuvailtiin kuviteltu saman luokan järistys omalle alueellemme. Tällaiset meidän talomme kaltaiset möksät menivät nurin kuin tulitikkutalot muutamassa sekunnissa! Yleisin kuolinsyy on jäädä jonkun kaatuvan huonekalun alle. Meillä ei onneksi ole oikeastaan mitään isoa kaatuvaa. Pöytä ja työtuoli ovat isoimmat.

Koben järistyshän tapahtui myös varhain aamulla eikä moni tainnut ehtiä edes herätä. Siinä kuoli noin 6400 henkeä. Great Kanto -järistyksessä 1923 kuoli 140.000. Kobessa eniten väkeä kuoli tällaisiin taloihin kuin meillä on, vanhoihin puukehyksisiin. Elleivät tiilikatot murskanneet, kaasuletkuista syttyneet tulipalot viimeistelivät luonnon tihutyöt.

Ihminen on perin pieni ja haavoittuvainen olento!



P.S. Tämä nyt ei mitenkään liity asiaan, mutta sain selville merkittävimmän syyn siihen, miksi joka toisella ihmisellä tuolla pitkin poikin on niitä kasvomaskeja naamalla. Yksi syy on toki flunssa ja pääosin niin, että sairastuneet itse pitävät maskia, jotta muut eivät tule kipeäksi, mutta tosi yleinen syy on allergia. Ilmeisesti todella monilla japanilaisilla on eri sorttisia allergioita, joten hengittävät mieluummin suusuojukseen. Itsestä kyllä tuntuu, että saastetta voisi olla enemmänkin. Nenäliinatkaan eivät koskaan mustu kun niistää, toisin kuin monissa muissa maailman kaupungissa.

Tämä ei liene ylläri kellekään:


P.P.S. Juu, Brad Pitt ja Angelina Jolie ovat kaupungissa lapsikatraineen, mutta ei olla törmätty. Tänään sitä paitsi sataa, eli eivät varmaan poistu Ritz-Carltonistaan tai missä nyt ikinä punkkaavatkaan! Mulle käy mikä vaan huone, kiitos!